18.6.2013

The trees in the courtyard are painted in blood, so I've heard she hangs the headless upside down to drain.






''Tiedän miten hän nukkui untaan. Tappavaa, suloista.
Parin tunnin päästä joku sikiönpuolikas kännipäissään kompastui johtoihin, ja kaiutin rämähti alas. Ja se sama kohtalon kaiutin murskasi sammuneen ystäväni pään. Silloin en sitä tajunnut, niin amfetamiinipäissäni olin.
Näin jälkeenpäin en edes osaa surra koko asiaa, sillä enhän edes tuntenut koko ihmistä oikeasti.
Tunsin vain sen säälittävän pienen ihmiskirpun, joka ei tiennyt mitä halusi elämältään.
Aivan kuin en tiedä minäkään.''

-Ulla, 2008

Tiiän, oon ollu ihastuttava, joka äidin unelmalapsi jo nelosluokalla, tai ainaki kirjotusteni perusteella. Tosin, toi teksti kuvaa enemmän nykystä elämää ku sillon ollutta aikaa. Ei kyllä kirjaimellisesti, mut jotain sinnepäin.
Enemmän mua kyllä huolettaa se, että noita ton tyylisiä angsti kirjotuksia on enemmän ku paljon. 
-Heha oonpas ollu ''forever alone''-tapaus.

Nyt on vaan hurjasti univelkaa ja mun todellisuudentaju on jossain toisella puolen maapalloo. Tuokaa joku mul aivot. Ja tänne saa lahjottaa unta, jos jollain sitä löytyy ylimääräsenä.

Ps. Piirrustuksen ideasta ei oo itelläkään mitään käsitystä. Tai oikeestaan mistään ei oo mitään käsitystä.

Ei kommentteja: